Niinhän siinä sitten kävi, että Roxylla alkoivat juoksut 7+kk ikäisenä. Roxyn kanssa juotiin kotona kuoharit ja muisteltiin mennyttä pentuaikaa snif...

Olin etukäteen ostanut valmiiksi juoksuhousut ja sellaisia siteitä, jotka sulavat vatsassa, jos koira ne sattuisi syömään. Pöksyt olivatkin Roxylle sitten ihan kauhistus. Ne kun laittoi jalkaan se ei vaan kyennyt liikkumaan. Tai korkeintaan juos ihan matalana jonnekin kiikkustuolin alle lymyilemään. Pöksyt jalassa se sitten jossain piilossa makasi ja itki...ei mukavaa...Niinpä koin paremmaksi vaihtoehdoksi lattioiden 10 kertaa päivässä luuttuamisen ja koira sai olla kotona ilman pöksyjä. Juoksut kestivät 2 viikkoa ja koiran persoonallisuus ei juurikaan muuttunut. Ehkä hivenen sillä oli sellaisia mörköpäiviä ja vähän mökötystä, mutta kenelläpä naisella ei olis ;) Muutaman kerran kans Roxy yllätti pissaamalla sisälle? Mitä ei ole tehnyt oikeastaan juurikaan sitten 11 vko jälkeen? Mutta sekin loppui, kun juoksut loppuivat. Google osasi kertoa, että joka neljännellä nartulla tulee sisäsiisteyshaasteita juoksujen aikaan, jotka menee ohi itsestään. Roxy tuntui tosiaan itsekin hiukan hölmistyneeltä asiasta.

Tikkuasiat menneisyydestä palasivat kummittelemaan hieman, sillä tikkujen poiston yhteydessä Roxy ei saanut antibioottikuuria ja suoli sitten vielä kuitenkin tulehtui ja ulostamisesta tuli taas kivualiasta, vaikka siellä ei tukosta ollutkaan. Nyt koira on syönyt antibioottikuurin ja kaikki kunnossa. salamana se kyllä imuroi tuolta luonnosta mitä lähtee, havunneulasia on mukana melkein aina...huoh..Keppejä ei olla annettu syödä ollenkaan...ja Roxy on oikeastaan meitä kouluttanut nyt niin, että se ottaa kepin suuhun ja tulee mun luokse, jotta sanon irti, se tiputtaa kepin ja saa makupalan ja mä vien sitten kepin roskiin...Nice...ei ollut ihan tahdottu idea...mutta kaipa se parempi on noinkin, kuin että ei päästäisi irti...

Hommasin myös vihdoin ja viimein trimmerin ja sitä on kokeiltu Roxyyn. Varsin Kerrymäinen siitä loppujen lopuksi tuli (ehkä siis päästä) ei muualta, mutta harjoiteltaessa jälki varmasti paranee (toivottavasti) Edelleen kovasti tekis mieli suosia vehnämaisia pitempiä jalkakarvoja...On se vaikeaa kun nämä mieltymykset tulevat jostain selkäytimestä :D

Tässä kuitenkin muutama kuva Roxysta karvan vajaa 8 kk ikäisenä:

HSKP:n Toko1 kurssi saatiin siis päätökseen ja oli kyllä hurjan kiva ja hyvä ohjaaja Wilma Levonmaa! Todella kärsivällinen, riittävästi palastellut tehtävät, selkeät ohjeet, paljon käytännönvinkkejä, selkeästi kertoi myös missä kohdassa ja miten palkitaan ja erinomainen kehonkieli. Toivottavasti päädymme joskus toistekin hänen kurssillensa. Roxy vaikka oli selkeästi ryhmän nuorin sai suositukset siirtyä Toko2:een. Wautsi, hieno pentu!

Kuitenkin harjoitukset menee päälle tulevan agikurssin kanssa, joten harjoittelen nyt itsenäisesti ja siirrytään rauhassa sitten agikurssin jälkeen toko2:een, kun kurssi sopivaa aikaan tulee. Tommy tosiaan menee Seppo Savikon agialkeisiin, jännää :) Eilen agiharkoissa harjoiteltiin tokoilujakin. Liikkeestä maahan ja liikkeestä seis ja koira malttoi kyllä keskittyä tosi hyvin, vaikka muut koirakot vetivät agia samassa hallissa.  Roxy oli jopa aika nuutunut treenien jälkeen, taitaa olla aika vähän lyhentää turkkia kun sillä oli niin kuuma.

Ens kuussa mennään myös Vehnä&Kerry -leirille :) Ohjelmassa mm. verijälkeä ja koiratanssia, kivaa! Mukaan lähtee tottakai iki-ihanat Tinja ja Miksu ja Roxyn paras kaveri Nepa "Neo" Nepander :)

Siihen asti hau hau, nyt äänestämään!