Madot selätetty ja ihme tapahtui...ruualla nirsoilu loppui siihen! Nyt nuollaan kuppi tyhjäksi, vaikka siinä ei olisi muuta kuin niitä liotettuja kuivanappuloita nami nami!

 

Roxy odottaa hienosti istualtaan ruokaa ja kun sille sanoo "paikka" ei se koske ruokaan ennen kuin sanoo "ole hyvä". Ollaan lisätty vaikeusastetta harjoitteluun jo niin, että saatan kääntää selkäni tai kävellä vähän matkan päähän ja koira silti istuu ja odottaa. Roxy istuu ja odottaa paljon muutakin. Kun laitetaan hihna kaulaan, kun saa jonkun makupalan, kun mennään sisälle, kun mennään ulos jne. Koko pennun elämä yhtä luvanvaraista "istupaikkaa" :D

 

Ollaan Tommyn kanssa myös käyty läheisillä niityilla harjoittelemassa "istupaikan" lisäksi luoksetuloa ja tehty niin, että ikäänkuin lähetämme koiran toisen luokse. Mukavasti ei itse tartte paljoa juoksenella, mutta koira viilettää kentän halki tuhatta ja sataa ;)

 

Tänään Roxy oli leikkimässä samaisilla niityillä veljensä Neon kanssa. Kovin kaikui kuuroille korville "tänne"-käskyt kun oli kivempaa nuuskuteltavaa. Veli oli selkeesti sisäistänyt messagen paaaaaaaljon paremmin ;D Pitää siis lisätä häiriötreeniä ja kehuja ;) Olipahan taas sellaista rähinäroope menoa. Kummia pentuja, kun tavatessakaan eivät paljoa hännät heiluneet, itseasiassa kumpikin murisi toiselle kun näkivät toisensa! :D Mites se Tuire Kaimio sanoikaan, pennun pitäisi vääntää rautalangasta... ;) Noooh...kyllähä siellä niityllä sitten painittiin ja leikittiin, jahdattiin vuoroin toisia ja kanniskeltiin keppejä sekä kaivettiin myyrän koloja :) Koko eri siskon ja veljen välillä oli huikea :) Nappasilmät samanlaiset, mutta hassuja kun taluttaessakin vierekkäin ravasivat, niin toisen olemus oli niin "äijä" ja toinen kipitti kuin mikäkin hiiri ;D Roxy kyllä näytti Neolle pari kertaa kuka määrää tällä niityllä, on se aika tomera :)

 

Kun kotiin pääsin niin ajattelin, että nyt pitäis koiran ainakin olla poikki, saanpa tehtyä vähän rästihommia niin mitä vielä. Matot rullalle tuo painoi kotosalla ja komensi leikkimään...eih, eikö tää ikiliikkuja ikinä väsy! Tuo komentaminen on lisääntynyt koko ajan, vaikka se ei tahtoaan saa periksi tilanteissa. Tuntuu vaan, että välillä Roxy ajattelee, että mikä vaan huomio on hyvä huomio. Niinpä olen kokeillut enemminkin, etten huomioi sitä millään tavalla kun se haukkuu ja komentaa. Yleensä silloin jättää tilanteen nopeammin siihen. Tommy osaa tehdä sellaisen murinan, että sen kuulessaan Roxy painelee tuolin alle tuhatta ja sataa häntä koipien välissä aivan samantien. Mitäköhän se Tommy sille oikein sanoo? Jos mä yritän Roxy vaan katselee pää vinossa mua ja heiluttaa hätää..se siitä auktoriteetistä ;)

 

Viikonloppu häämöttää ja lauantaina Roxylla leikkitreffit 12 viikkoisen Novascotiannoutajan Väinön kanssa :D

 

Rau rau siihen asti!